Miten kunnassa tehdään päätöksiä ja missä kohtaa kannattaa vaikuttaa?

 

Miten kunnassa tehdään päätöksiä ja missä kohtaa kannattaa vaikuttaa?

Kunnan päätöksenteko on vaiheittain etenevä prosessi. Pääsääntönä on, että mitä aikaisemmassa vaiheessa osallistut, sitä enemmän vaikutusmahdollisuuksia sinulla ja yhteisölläsi on. 

Jos päätettävänä oleva asia koskettaa sinun oikeuksiasi, olet asianosainen. Asianosaisella on oikeus lausua mielipiteensä ja esittää perustelunsa päätettävänä olevassa asiassa. Myös yhdistyksillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä käsiteltävänä olevassa asiassa, jos käsiteltävä asia aiheeltaan kuuluu yhdistyksen toimialaan. 

Kannattaa kuitenkin muistaa, että esimerkiksi omakotiyhdistys ei sinällään suoraan voi puhua omakotitalojen omistajien äänellä, jollei sitä ole siihen erikseen valtuutettu. Mutta toimialansa puitteissa ok-yhdistys voi toki lausua mielipiteitään.

1. Vireilletulo: Asia voi tulla vireille kuntalaisen, valtuutetun tai viranhaltijan toimesta. Joskus liikkeellepaneva voima on lainsäädännön muutos tai kunnan tekemä sopimus (esim MAL).

2. Valmistelu: Asiaa valmistellaan päätöksentekoon selvittämällä sen vaikutuksia ja kustannuksia. Tässä vaiheessa pitää selvittää eri sidosryhmien näkemykset. Käytännössä viranhaltijat tekevät selvityksiä ja tuovat ne lautakuntien tietoon. Tärkeää olisi, että lautakunnan jäsenillä on selkeä näkemys siitä, mistä ollaan päättämässä ja mitä todennäköisiä vaikutuksia päätöksellä on. Esimerkiksi Killon mahdollista asemakaavamuutosta olisi pitänyt lautakunnassa arvioida sen osalta, miten se vaikuttaa alueen rakennusten ja tonttien arvon kehitykseen.

Valmisteluvaiheessa on tärkeää, että alan ammattilaiset esittävät asiansa ymmärrettävästi asianosaisille, yhdistyksille ja lautakunnan jäsenille. Kuntalaisen oikeusturvan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että lautakunnissa olisi jäseniä ja ainakin puheenjohtaja,  jotka hahmottavat päätettävänä olevien asioiden laajempia vaikutuksia.

3. Päätöksenteko: Tässä vaiheessa kunnan päätöksentekijä (viranhaltija, lautakunta, valtuusto tai kunnanhallitus) tekee päätöksen. Päätös voi olla hyväksyvä tai hylkäävä. Voidaan myös päättää, että asia palautetaan valmisteluun tai jätetään pöydälle. 

4. Täytäntöönpanovaiheessa tehdyt päätökset toteutetaan käytännössä.

5. Arviointia pitää tehdä, jotta voidaan oppia seuraavia vastaavia tilanteita varten ja hoitaa asiat paremmin, oikeudenmukaisemmin ja kestävämmin seuraavilla kierroksilla.

6. Muutoksenhakukeinoja on erilaisia eri toimijoille. Jos asian täytäntöönpano jämähtää muutoksenhakuvaiheeseen, voidaan olettaa, että valmisteluvaiheessa on jäänyt jotkin asiat selvittämättä. Tai sitten vain on erilaisia näkemyksiä siitä, mikä on oikeudenmukaista ja mikä ei.

Lopuksi on hyvä muistaa Suomen kuntalain tarkoitus, joka ilmaistaan sen 1 §:ssä. Se kiteyttää kunnallisen itsehallinnon ydinajatuksen. 

”Tämän lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Lain tarkoituksena on myös edistää kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä.

Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.”

Karri